Tovi vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta :) Kevät on taas ollut osaltani hyvinkin kiireistä aikaa.
Aloitetaan Hassesta, Hasse kävi luonnetestissä (tuloksen voi lukea Hassen omilta sivuilta eli täältä)
Saatiin Janakkalan agikisoissa 14.3 SERT ja noustiin 2.luokkaan!! Ollaan käyty kerran starttaamassa 2.luokankisoissa, hyvät radat..yliaikanolla, hylly ja 5vp, harmittaa kn yliaikanolla ja 5vp radat olivat ihan omia mokiani :D En yleensä Hasselle puhu radalla, kerron esteet kyllä mutta en muuten ja nyt ajattelin että kehun sitä, jotta kääntyisi hypyltä nopeammin ja kehuin sitten liian aikaisin ja se kääntyi juuri ennen hyppyä..yliaikanolla tuli taas siitä, että puomilta oli suora näkyvyys kehätoimitsijoiden pöydälle ja oletin Hassen kääntyvän siitä hypylle mutta sen täytyi tehdä koukkaus ihmisten luo :D Olisi täytynyt vaan ohjata eikä olettaa :D
Käytiin Hassen kanssa Cockerspanielit ry:n järjestämillä metsästyspäivillä Hyvinkäällä huhtikuun puolessa välissä. Olimme noviisien ryhmässä ja koutsimme oli Aija, joka sanoi heti haun alkaessa "miksi te olette noviisien ryhmässä?" :D No päivän päätteeksi Aijan kanssa juteltiin ja möhemmin facen kautta pätimme alkaa treenaamaan Hassea ihan tosissaan syksyn metsästyskokeisiin :) Kävimmekin toukokuun puolella Aijan luona Salossa treenaamassa ja saimme oman vihon, johon Aija kirjoittaa mitä me treenaamme ja minä kirjoitan sitten omia ajatuksiani ja miten treenit ovat sujuneet.
Hassen kanssa ollaan käyty myös muutamissa mejä-kokeissa. Ensimmäinen koe oli Karvialla 14.5 valmiille jäljelle. Joo olihan sinne 300km ajoa..tiistaia ajettiin pieni treeniälki joka meni ihan pipariksi..oli sitten keskiviikkona mukava lähteä ajamaan Karviaa kohti kun ketutus kasvoi ja mietin mitä tästäkin taas tulee kun ei olla treenattu ollenkaan (paitsi se ketuiksi mennyt 150m treenijälki). Yövyin Karvian metsästysseuran majalla ja torstaina sitten kuudelta herätys ja tavarat kasaan ja suuntasin VAPO:n tiloihin, jossa kokoonnuimme. Hasse sai arvonnassa viimeisen AVO-luokan jäljen, joten minulla oli aikaa voivotella ja valittaa ennen meidän suoriusta..Kello läheni kahta kun pääsimme jäljelle..näytin Hasselle alkumakuun ja se lähti varmasti jäljelle, ekan makauksen merkkasi nuuhkimalla sen tarkkaan ja siinä vaiheessa mietin onko mulla oikea koira hihnan päässä (oli se sillä siltä tarkistettiin mikrosiru), koska treenijäljellä meni kun veturi eikä merannut makauksia..no loppu hyvin kaikki hyvin. Jäljellämme oli monta isohoa ojaa (6 vai 7). Sitten jännättiin tuloksia ja Hasse sai AVO1 48p (max.50p)!!!! Tuomarina Aila Hauskamaa
-Jäljestämishalukkuus 6 (0-6)
-Jäljestämisvarmuus 11 (0-12)
-Työskentelyn etevyys 9 (0-10)
-Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen/kaadolla haukkuminen 14 (0-14)
-Käyttäytyminen kaadolla 3 (0-3)
-Yleisvaikutelma 5 (0-5)
-Laukauksensieto: Hyväksytty
Yhteensä 48p AVO1
" Hasse nuuskuttelee alkumakuun ja lähtee sopivavauhtiselle jäljelle,
pääosin maavainulla. Ensimmäisellä osuudella pieniä tarkistuslenkkejä,
makaukset merkkasi hyvin, kulmat tarkasti. Kaksi viimeistä osuutta aivan
jälkitarkasti, ojien ylitykset tarkastuksin. Hieno ensikertalainen,
jossa ohjaaja luotti ja voikin luottaa osaavaan koiraansa"
Väsyneenä, mutta onnellisena lähdettiin kuuden maissa ajamaan takaisin kotio ja kyllä se 600km ajo kannatti <3 Illalla suihkun jälkeen kaaduin sänkyyn ja aamulla herätys ennen viittä aamuvuoroon ja sen jälkeen Sysmään valmiille jäljelle, josta tulos AVO3 27p. Hassea kiinnosti tällä kertaa enenmmän riistan kuin veren haju :D Päästiin sitten varapaikalta 24.5 olevaan Orimattilan kokeeseen. Tässä kokeessa tein jäljen. En ole ennen täyspitkää jälkeä tehtyt, enkä osaa suunnistaa joten onneksi sain MeJäljestäjiltä apua tähänkin! Tuija suunnisti jäljen ja Tiina oli mukanani sitten katsomassa missä se menee ja opasti hieman kompassin käyttöä. Kävelin ja merkkasin jäljen sitten vielä itse uudestaan viikolla. Lauantaina olikin sitten veretyspäivä ja sunnuntaina kokeet. Minun tekemä jälki oli ensin ja sille pääsi Hassen velipuoli Manu. Oli kiva olla näkemässä Manun jäljestämistä ja hienosti se meni! Manu olikin 48p turvin paras avo-koira kokeessa :) Hassen vuoro oli kolmantena, ajoin oppaani Tuijan perässä jäljelle ja tajusin kyllä heti, että jälki on juuri siellä missä hirvet ja peurat ylittävät levannontien..nooo Hasse kyllä huomasi myös sen ja 3 hukan myötä koe keskeytettiin n.400m jälkeen :D Hirven ja peuran jäljet veivät sitä mukanaan :D Tulos siis AVO0 :) Seuraava koe meillä onkin sitten jenkkien mejämestaruus Jyväskylässä 24.6 :) Hassen kanssa ollaankin nyt melkein täytetty kaikki tavoitteet tälle vuodelle :D Ainiin kävimme myös Hassen kanssa epävirallisissa selkäkuvissa ja kaikki ok, pieni paksuuuntuma ristinikamassa, mutta ei pitäisi koiraa vaivata. Lonkat ja olkanivelet katsottiin samalla epävirallisesti hyviksi. Hasselta täytyisi ottaa tosiaan ne viralliset kyynär ja lonkkakuvat jossain vaiheessa. Silmät ja polvet onkin jo tarkastettu (tosin ne ovat menneet vanhaksi).
Demin pennut lähtivät maailmalle ja Säteelle ei nyt tänä keväänä pentuja tullutkaan, se jäi tyhjäksi. Katostaan syksyllä uudestaan. Nyt Demille kasvatellaan turkkia ja lähdetään kehiä kiertämään :) Säde sai muuten Lahden kv näyttelyssä CACIBIN ja on yhtä CACIBIA vaille inttivalio!! Nyt siis voidaan kesän aikana suunnata Latvaan tai Liettuaan metsästämään sitä viimeistä, kun pentujakaan ei tule!!
Meille muutti myös uusi asukki, kessupoika Hugo (Storywood My Cup Of Tea). Hugosta löytyy lisää täältä .
Unton poismenon myötä äitini alkoi harrastaa Murun kanssa tokoa ja se haave omasta koirasta toteutui. Itse olen aina puhunut että jos tämä yhdistelmä joskus toteutuu niin haluan siitä pennun. Äitini sitten ehdotti, että josko voisin Pirreltä kysyä pentua. Tiesin olevani jo pahasti myöhässä pennun kysymisen suhteen, mutta laitoin silti kyselyä urospennusta. Pennut sitten syntyivät ja 1 ainoa urospentu syntyi 5 narttupennun joukkoon. No tässä vaiheessa olimme jo varmoja ettei petua meille tule, mutta Pirre halusi meille sitä tarjota ja tietysti otimme sen vastaan! Nyt Hugo on asunut meillä reilu 3 viikkoa ja aivan mahtava veikkonen se onkin. Ollaan treenattu tokon alkeita, mejäilyä ja kaikkia perustaitoja. Hugo on siis enemmän äitini koira, mutta ollaan päätetty että minä koulutan sitä aluksi, jotta saadaan kaikki heti alusta asti koulutettua tarkasti :)
Olen nyt tehnyt muillekin koirille verijälkeä, Gilda, Hugo ja Demi olivat eilen ajamassa pikkuisia jäljen pätkiä ja tästä on hyvä jatkaa kaikkien kanssa eteenpäin.